Marko Grönroos Skeptismi 13.1.-7.4.2003

Luentomuistiinpanot:

Skeptismi

Marko Grönroos (magi@iki.fi)

13.1. - 7.4.2003

Ma 18-20 Pub2


Luento 1

13.1.2003

Mitä on tieto?

Tiedon klassinen analyysi:

s tietää, että p, joss

(i) s uskoo, että p

(ii) p on tosi

(iii) s:llä on hyvät perusteet uskomukselleen

Skeptismi

Skeptismin historiasta

Descartesin järjestelmän pääpiirteet

"Filosofisia mietiskelyjä" (Meditationes de Prima Philosophia)


OMA OLEMASSAOLO

(cogito ergo sum)


(hyväntahtoinen)

JUMALA OLEMASSA


MUUT USKOMUKSET

Tutkimusmenetelmät

Kysymyksiä:

  1. Mitä on tieto?

  2. Mitä tiedämme? / Mikä on tiedon laajuus?

  3. Miten voimme päättää yksittäisissä tapauksissa tiedämmekö vai emme?
    / Mitä ovat tiedon kriteerit?


Vastaus c:hen --> vastaus b:hen.

Vastaus b:hen --> vastaus c:hen.

Ei vastauksia --> ongelmia.


KRITEERIN ONGELMA (kts. jo antiikki)


Seuraavalla kerralla käsitellään kriteerin ongelmaa.


Contemporary Scepticism

http://www.utm.edu/research/iep/s/skepcont.htm

Modern Scepticism

http://www.utm.edu/research/iep/s/skepmod.htm

Ancient Greek Scepticism

http://www.utm.edu/research/iep/s/skepanci.htm

Solipsism and the Problem of Other Minds

http://www.utm.edu/research/iep/s/solipsis.htm

Roderick Chisholm and the Problem of Criterion

http://atschool.eduweb.co.uk/cite/staff/philosopher/mille.htm


Luento 2

20.1.2003

Maininta viime kerrasta:

        1. kolmion kulmien summa on 180° - Hyväksyminen -asenne

        2. 2 + 2 = 5 - Epätotena pitäminen

        3. kuun pinnalla on tärmälleen 6 timanttia - suspensio, kantaa-ottamattomuus

EPIKUROS (c. 341-271 eaa)

    1. Aisti-impressiot

    2. Ennakko-oletukset (pre-conceptions) (-käsitykset?)

    3. Tuntemukset (mm. tunteet)

  1. kriteerit ovat paikkaansapitäviä (TOTUUSVAATIMUS)

  2. paikkaansapitävyys tulee hyväksyä kriteerien sisäisen luonteen perusteella, ei minkään fundamentaalisempien (FUNDAMENTAALISUUSVAATIMUS)

    1. Jos on olemassa tietoa, sen on oltava peräisin aisti-impressioista (vrt. Empirismi)

    2. Tiedon on perustuttava TOSILLE impressioille

    3. Kaikki aisti-impressiot ovat saman arvoisia uskottavuutensa suhteen
      - kriittinen premissi

    4. Voimme väittää tietävämme jotakin aisti-impressioiden perusteella vain jos impressiot otetaan tosina.

    5. Meidän tulee joko hylätä kaikki väitteet tiedosta tai olettaa, että kaikki aisti-impressiot ovat tosia.

... palataan 3. premissin ongelmiin...

http://www.utm.edu/research/iep/e/epicur.htm

Epikuroksen epistemologia

    1. aistimukset

    2. "käsitteet" (pre-conceptions)

    3. tunteet

Skeptisminvastaiset argumentit

  1. "Laiska argumentti":
    On mahdotonta elää skeptikkona, sillä jos henkilö todella uskoo, että ei tiedä mitään, hänellä ei olisi syytä toimia yhdellä tapaa toisen sijasta. Siten johdonmukainen skeptikko ei tekisi mitään ja kuolisi.

  2. Itsekumoava argumentti:
    Jos skeptikko väittää, että mitään ei voida tietää, hänen tulisi kysyä tietääkö hän että mitään ei voida tietää. Jos hän vastaa "kyllä", on hän ristiriidassa itsensä kanssa. Jos hän ei vastaa "kyllä", ei hän esitä mitään väitettä, eikä meidän tarvitse kuunnella häntä.

  3. Argumentti käsitteenmuodostuksesta:
    Jos skeptikko sanoo, että mitään ei voida tietää, tai emme voi tuntea totuutta, voimme kysyä mistä hän saa tietämyksensä käsitteistä, kuten "tietämys" ja "totuus". Jos aisteihin ei voi luottaa, kuten skeptikko väittää, ei hän ole oikeutettu käyttämään käsitteitä kuten "tietämys" ja "totuus" väitteensä muotoilemisessa, koska nämä käsitteet ovat peräisin aisteista.


Kts. Bertrand Russel, Länsimaisen filosofian historia I

STOALAISET

      1. impressio, joka on peräisin olevasta

      2. impressio, joka on täydellisessä vastaavuudessa sen kanssa, mitä on

      3. impressio, joka ei voi olla peräisin mistään, mitä ei ole

http://www.utm.edu/research/iep/s/stoicism.htm

SKEPTIKOT (Akatemian skeptismi / Pyrrho)

  1. Esimerkit, joiden perusteella voidaan osoittaa, että

          1. emme usein tiedä, onko annettu impressio peräisin yhdestä vai useammasta oliosta

          2. eri oliot voivat saada aikaan impressioita, jotka ovat täysin samankaltaisia kaikissa suhteissa, jolloin ei voi olla niin, että (tosi) impressio oliosta A ei olisi voinut aiheutua oliosta B. (identtiset kaksoset, kaksi kananmunaa, ...)

    1. Kognitiiviset impressiot eivät ole ainoita, jotka pakottavat subjektia hyväksyvään asenteeseen.



Luento 3

27.1.2003




Akatemian skeptikot

Pyrrho

    1. Yksi ja sama objekti voi tuottaa ristiriitaiset impressiot

    2. Jos A hyväksyy impression ”viini on makeaa”, hän preferoi omaa impressiotaan B:n impression (”viini on hapanta”) suhteen

    3. A:n impression preferointiin ei voida esittää päteviä perusteluja. Jokainen yritys johtaa joko absurdiin lopputulokseen, kehämäisyyteen tai äärettömään regressioon.

    4. Jos A:n impressiota preferoidaan, käyttäydytään häpeällisesti.

    5. Ei pidä käyttäytyä häpeällisesti.









    1. Jos olen hereillä, olen ”puolueellinen”

    1. Jos olenn unessa, olen ”puolueellinen”

    2. Olen joko hereillä tai unessa
      -->

    3. Olen impressioitteni suhteen aina ”puolueellinen”

DESCARTES (1596-1650)





(kaavio)





Pyrrho: vaaditaan Jokin peruste idean hyväksymiselle.

Descartes: ei saa olla mitään perustetta idean hyväksymistä vastaan.

Stoalaiset?

Descartes: voi olla järkevämpää uskoa, että p kuin ei-p, vaikka p:tä vastaan olisi perusteita.

Stoalaiset: ei pidä koskaan uskoa, jos on vastakkaisia perusteita

Descartes: tavoitteena on vankkumaton metafysiikka

Stoalaiset: tavoitteena on (passioista vapaa) ”rauhallinen elämä”

Miten kaikkia uskomuksia voidaan epäillä?

Miksi kaikki aisteihin perustuvat uskomukset olisivat epäluotettavia, jos aistit pettävät joskus?



Luento 4

3.2.2003

    1. Onko se mahdollisuus, että meditaattori on unessa, tosiaan uhka hänen tiedolleen ulkomaailmasta?

    2. Onko meditaattori oikeassa ajatellessaan, että hänen on tiedettävä, ettei hän ole unessa voidakseen tietää jotain ulkomaailmasta?

    3. Onko meditaattori oikeassa ajatellessaan, että uni- ja valvetilojen erottamiseen ei ole kriteerejä?

    1. Tiedämme, milloin olemme unessa ja milloin emme

    2. Tieto siitä, olemmeko unessa, on edellytys ulkomaailmaa koskevalle tiedolle

Luento 5

10.2.2003

Matemaattiset uskomukset

Skeptikko: täydellinen epäluottamus järkeä kohtaan, jonka konsistenssia ei voida ottaa annettuna. (???)

vs. Absoluuttisen totuuden suhteen kehämäisyys. (??)

Kaikissa suhteissa kehätön järjestelmä, joka on absoluuttisesti tosi.

(HYLÄTTÄVÄ)

(???)

Luento 6

17.2.2003

Nykyaikainen yritys skeptismin voittamiseksi

Yhteenvetoa luennoista

Luento 7

24.2.2002

G. E. Moore (1873---1956)

    1. Tässä on käsi

    2. Tässä on toinen käsi

    3. Kädet ovat ulkomaailman olioita

    4. (siis) On olemassa ainakin kaksi ulkomaailman oliota

      1. Johtopäätös ei sisälly premisseihin

      2. Premissit tiedetään tosiksi

      3. Johtopäätös seuraa loogisesti premisseistä

    1. perinteisen kysymyksenasettelun kyseenalaistaminen:

    1. Sen seikan korostaminen, että ei-filosofisissa konteksteissa pidetään täysin ongelmattomina tietoväitteitä, joissa sitoudutaan ulkomaailman olioiden olemassaoloon, tämä tulisi ottaa tietoteoriassa huomioon.



Luento 8

3.3.2003

Jatkamme Mooresta

Fred Dretske

Luento 9

10.3.2003

Kontekstualismi (Cohen, DeRose, Lewis)

Luento 10

17.3.2003

Wittgensteinin ns. "saranapropositiot" (hinge propositions)

Semanttinen eksternalismi

Maapallo

Kaksoismaapallo

H2O

XYZ

Oscar

Toscar

"vesi" --> H2O

"vesi" --> XYZ



Luento 11

23.3.2003

Semanttinen vastausstrategia (Putnam)

(AV1) Kaikki tietoiset oliot ovat pysyvästi "aivoja vadissa"

(AV2) Vatia kontrolloiva tietokone syöttää aivoihin aistiärsykkeitä, jotka saavat niissä aikaan täsmälleen samanlaiset kokemukset kuin meillä

(AV3) Aivot ovat vuorovaikutuksessa vain tietokoneen ja toistensa kanssa

(AV4) Asetelma ei ole kenenkään suunnittelema, vaan sattumalta syntynyt.

Brueckner

  1. Joko olen VA (ja puhun vatisuomea) tai olen ei-VA (ja puhun suomea) [tautologia]

  2. Jos olen VA, lause "Olen VA" on minun lausumanani tosi joss olen vati-VA [Semanttinen eksternalismi]

  3. Jos olen VA, en ole vati-VA [seuraa SH:sta]

  4. Jos olen VA (ja puhun vatisuomea), lause "olen VA" on minun lausumanani epätosi [B2, B3]

  5. Jos olen ei-VA (ja puhun suomea), lause "olen VA" on minun lausumanani tosi joss olen VA [Semanttinen eksternalismi]

  6. Jos olen ei-VA, lause "Olen VA" on epätosi [B5]

  7. Lause "Olen VA" minun lausumanani on epätosi [B1,B4,B6]

Tymoczko

  1. Voimme pohtia kysymystä, olemmeko vatiaivoja [itsestäänselvä]

  2. Vatiaivot eivät voi pohtia tuota kysymystä [skeptinen eksternalismi]

  3. Emme ole vatiaivoja [T1, T2]

Forbes

Luento 12

7.4.2003

Eri skeptismin muotoja

Skeptismi muiden tietoisuuksien suhteen (Mill 1800-luvulla)

--> päättelen, että muilla on vastaavia tietoisuuden tiloja

  1. En voi tietää, että solipsismi on epätosi

  2. Jos en voi tietää, että solipsismi on epätosi, en voi tietää, että (esim) ystäväni on iloinen

  3. Voin tietää, että ystäväni on iloinen

Skeptismi menneisyyden suhteen

    1. En voi tietää, että Russelin hypoteesi on epätosi.

    2. Jos en voi tietää, että R.H. on epätosi, en voi tietää.että (esim) Martti Ahtisaari oli Suomen presidentti.

    3. Voin tietää, että Martti Ahtisaari oli Suomen presidentti.

Crispin Wright

      1. Nykyinen kokemukseni on täysin P:n mukainen.

      2. P.

      3. Ulkomaailma on olemassa.

      1. S:n käytös on täysin sen mukainen, kuin hän olisi mentaalisessa tilassa M.

      2. S on mentaalisessa tilassa M.

      3. On muita tietoisuuksia.

      1. Olen muistavinani, että P oli tosi (menneisyydessä)

      2. P oli tosi

      3. Russelin hypoteesi on epätosi

      1. Tunnetut tapaukset tukevat induktiivista yleistystä Y.

      2. Yleistys Y on luotettava. (Ts. yleistystä voidaan käyttää ennusteiden tekemiseen ja tieteellisessä selittämisessä, jne.)

      3. Maailma on säännönmukainen. (Ei tarkoita, että maailma olisi deterministinen, vaan että maailmassa aiemmin havaitut säännönmukaisuudet pätevät myös tulevaisuudessa.)

--> on strategisesti perusteltua käyttää induktiota (ja siis olettaa maailman säännönmukaisuus)

--> On strategisesti perusteltua muodostaa uskomuksia havainnoinnin perusteella (ja siis olettaa ulkomaailman olemassaolo)









Sivu 2/24