"TJT" <no PISTE spam AT nospam PISTE invalid> writes:
> Mutta kun kysymys ei ollut, että mitä info on, vaan se, että onko se
> oleellista evoluutiossa.
Kuten olen sanonut, informaation käsitettä (tai käsitteitä) pidetään
evoluutiobiologienkin keskuudessa usein kuvaavana evoluution
tarkastelutapana. Minustakin se on hyvä, erityisesti yhdistettynä
muihin metaforiin, kuten laskentaan.
Olen myös maininnut, ettei informaatiokäsitteen avulla pysty hyvin
kuvaamaan kaikkia evoluution piirteitä, esimerkiksi sen vuoksi ettei
se ole kvantifioitavissa. Tämän vuoksi se on monilta osin huonompi
tarkastelutapa kuin genetiikka tai morfologia.
Vertaus: planeettojen sijainnit voidaan laskea episyklien avulla. Itse
asiassa tämä maakeskeiseen maailmankuvaan uskoneen Aristoteleen
käyttämä menetelmä on vielä nykyäänkin tarkempi kuin mikään Newtonin
tai Einsteinin kehittämä, painovoimalakeihin perustuva
menetelmä. Episyklit ovat MALLI, jonka avulla planeettojen liikettä
voidaan tarkastella. Todellisuus ei kuitenkaan perustu näihin
malleihin, vaan atomien liikkeisiin ja maailmankaikkeuden
ominaisuuksiin. Planeetat eivät liikkuessaan laske sinifunktioita tai
rakenteeltaan redusoidu sinifunktioihin, eli sinifunktiot eivät
muodosta planeettojen substanssia. Vaikka planeettojen sanotaan
liikkuvan "radoillaan", ei todellisuudessa ole mitään ratoja, vaan
kyseessä on vain metafora, malli.
Vastaavasti myös informaatio on käsitteellinen malli jonka avulla
biologisia organismeja voidaan tarkastella. Mallin soveltuvuus ei
tarkoita että järjestelmä redusoituisi johonkin mallin käyttämään
käsitteeseen/substanssiin.
> Vertaus: Edison ei osannut selittää mitä sähkö on, mutta siitä
> huolimatta Edison tajusi että sähkö oli hyvin oleellista hehkulampun
> toimimisen kannalta.
Eli hehkulampun toiminta redusoituu elektronien liikkeeseen. Väitätkö
että informaatiolla olisi jonkinlainen oma universaali substanssinsa,
kuten sähköllä on? Tai että informaatio itsessään olisi jokin
universaali substanssi?
> > Jos geneettisen informaation määrä on sinusta laskettavissa jonkin
> > biologiassa mielekkään informaatiokäsitteen nojalla, esitä toki
> > laskelmasi.
>
> Sinulla näkyy olevan Kirja, jossa todetaan että tapoja on useita.
Missä kohtaa siinä todetaan että (b:ssä m:n i:n mukaisen) geneettisen
informaation määrää voisi laskea monella tavala?
> > '''...muita informaatiotasoja ei ole vielä kyetty varmasti
> > kvantisoimaan.'' (Bibliasi s. 276)
>
> Koko virke näkyy olevan "Kiistatonta biologisen informaation
> määritelmää ei kuitenkaan ole olemassa, koska statistista tasoa
> lukuunottamatta, muita informaatiotasoja...". Tässä on siis kyse
> määritelmien paremmuudesta. Ja siinähän sitten seuraavassa
> kappaleessa sanotaan mm. "Tämä määritelmä nojautuu Shannonin... ja
> mahdollistaa informaation mittaamisen biologisilla kokeilla, jotka
> epäilemättä riippuvat vahvasti reunaehdoista.
Gittin informaatio on kokonaisuus, joka käsittää kaikki mainitut
informaatiotasot. Se että yksi taso kyettäisiin kvantifioimaan (mikä
sekin on hyvin monitulkintaista tässä tapauksessa), mutta ei muita,
tarkoittaa että Gittin informaatio ei ole kvantifioitavissa.
Eli kyseessä on nk. kompositio-kategoriavirheargumentti: jos
kokonaisuuden osalla on jokin ominaisuus (tiili voi olla kestävä), ei
se tarkoita että koko kokonaisuudella olisi tuo ominaisuus (tiiliseinä
ei välttämättä ole kestävä).
Toisaalta kyseessä voi olla käsitteellisestä monimielisyydestä
aiheutuva virhepäätelmä.
> > Sinällään hauska sana tuo "varmasti"... Onkohan kirjoittajalla MITÄÄN
> > hajuakaan siitä miten vaikkapa biologisen informaation TARKOITUSTA
> > voisi kvantifioida?
>
> Kirjan perusteella on.
Niin, tuon "varmasti"-sanan perusteella voisi tosiaan päätellä että
kirjoittajilla on tiedossa teoria tarkoituksen kvantifioimiseen. Olisi
kiva tietää mistä teoriasta siinä on kyse.
> Sinä näytät nyt takertuvan siihen, että ei ole olemassa tarkkaa ja
> täsmällistä informaation määritelmää, vaikka sillä ei ole niin
> suurta merkitystä. Eihän lajillekaan ole tarkkaa määritelmää,
Jeps, laji on eräs esimerkki tälläisistä käsitteistä, jotka ovat melko
käyttökelpoisia, vaikka ne olisivatkin epämääräisiä. Sama pätee
informaatioon.
Vastaavasti, se että informaatio on käyttökelpoinen näkökulma
evoluutiosta, ei tarkoita että sekään ei törmäisi ongelmiin. Kuitenkin
Gitt yrittää julistaa informaatiotaan universaalina fysikaalisena
asiana.
> Kyse on siis vertailusta eikä absoluuttisesta lukemasta.
Mikä olisi geneettisen informaatiomäärän suhteellinen
mitta. Kelpoisuus? No se kelpaa minulle, vaikka onkin edelleen aika
epämääräinen. Bibliasikin mainitsee mutaatioita, jotka ovat
kasvattaneet kelpoisuutta, joten tällöinkin informaatiomäärä olisi
kasvanut.
> Evoluution ja informaation kanssa sama juttu, oleellista on se
> alkusolun ja nykyisen elämän informaatioero.
Hyvä, eli voinen päätellä että me nyt sitten keskustelemme juuri tästä
evoluution aikana syntyneestä informaatioerosta eli uudesta
informaatiosta? Eli emme nyt keskustele alkusynnystä joka ei sisälly
evoluutioteoriaan? Oikein hyvä.
> Mitattiin sitä millä tavalla tahansa, aina saadaan positiivinen
> derivaatta, ja sopeutumisopille sanotaan bye bye...
Mihin mittauksiin tai mittaustapoihin viittaat?
Ja jos mitattu derivaatalla on ollut positiivinen, niin eikös se
sitten juuri tukisi sopeutumisoppia?
--
-- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/magi/)
-- Paradoxes are the source of truth and the end of wisdom
|