Turun yliopiston ATK-keskus ilmoitti 16. heinäkuuta, että yliopiston
laitosten tietoverkko ja ylioppilaskylän kyläverkko suljettaisiin
vahvan palomuurin sisälle. Vaikka turvallisuus on itsessään tärkeä
asia, ovat sen toteuttamiseksi aiotut tekniset menetelmät tässä
tapauksessa suoraan ristiriidassa tietojärjestelmien käyttäjien,
erityisesti tutkijoiden ja opiskelijoiden, oikeutettujen tarpeiden
kanssa.
Haittavaikutukset koskevat erityisesti tietojenkäsittelyopin
tutkijoita ja opiskelijoita. Aiotut suojaukset rikkovat
olemassaolevia järjestelmiä, rajoittavat merkittävästi
mahdollisuuksia kehittää uusia tietoliikennepalveluita, protokollia
ja hajautettuja järjestelmiä ja haittaavat olemassaolevien
perusteknologioiden opiskelua.
Käytännössä ankaran palomuurin toteutuminen merkitsee, etteivät
kyläverkkoa käyttävät tutkijat ja opiskelijat voi lainkaan kehittää
yliopiston ulkopuolelle näkyviä epävirallisia palveluita omissa
palvelimissaan ja laitostenkin verkoissa vain tiukan byrokratian
kautta.
Tilanteeseen kaivattaisiin pikaista keskustelua opiskelijoiden
taholta. Lähetin jo helmikuussa kirjelmän muutamalle taholle, mutta
en saanut minkäänlaista vastausta. Ilmeisesti välinpitämättömän
enemmistön on vaikea kokea omakseen tätä tietojenkäsittelijöiden
vähemmistölle varsin merkittävää ongelmaa.
WWW-palvelujen keskittämisen haittavaikutukset
Tiukat rajoitukset haittaisivat ensisijaisesti yleisimpiä WWW- ja
FTP-palveluita, mutta niiden menettämistä ATK-keskus ei pidä
haittana, koska ATK-keskuksella ja joillakin laitoksilla on oma
keskitetty WWW-palvelin. Mahdollisuus on kuitenkin rajallinen,
koska ainakin yliopiston keskuspalvelin käyttää vanhentunutta
palvelinohjelmistoa, jonka avulla ei ole mahdollista käyttää
uudempia teknologisia ratkaisuja. Palvelinohjelmistoa on myös
vaikea vaihtaa kehityksen mukana, koska uudet ohjelmistot eivät
sopisi kaikille ja rikkoisivat monet aikaisemmat palvelut.
Nykyisessä hajautetussa ja vapaassa ratkaisussa tälläisiä ongelmia
ei ole.
Keskitetyssä palvelinkoneessa ei ole mahdollista asentaa ja
jatkuvasti ylläpitää kaikkien käyttäjien tarvitsemia
apuohjelmistoja, ohjelmointikieliä ja three-tier -arkkitehtuurien
vaatimia palvelimia, kuten tietokantapalvelimia, mikä rajoittaa
palveluiden kehittämistä huomattavasti. Osa näistä ohjelmista on
tietoturvaohjelmia (kuten autentikointi ja SSL), joten reikien
sulkeminen osittain myös synnyttäisi niitä. Palvelinkoneen levy- ja
laskentaresurssit ovat myös rajalliset ja yliopistolle kalliit, kun
taas nykyisessä hajautetussa arkkitehtuurissa ne ovat käytännössä
rajattomat ja ilmaiset.
Hajauttamisen mahdollistanut tekninen kehitys onkin merkinnyt
voimakasta resurssien kasvua. Tämän kehityksen kääntäminen
merkitsisi takaiskua julkisten tietojenkäsittelypalvelujen
kehitykselle. Erityisesti epävirallisten ja pienimuotoisten
virallisten palvelujen kehitys kärsisi ratkaisevasti, mutta
kehityssuunta saattaisi johtaa myös monien laitosten keskeisten
virallisten palvelujen vaikeutumiseen.
ATK-keskus ei myöskään arvioi nykyisten palvelujen rikkoutumisesta
aiheutuvia haittoja merkittäviksi. Osoitteiden muuttuminen
hävittäisi palvelut yleisistä linkistöistä. Lisäksi tulee
sivustojen toimintojen siirtäminen keskuspalvelimelle, joka - kuten
todettua - on suurelta osin käytännössä mahdotonta. Aiheutuvien
ongelmien korjaamiseen menee työaikaa ja muita resursseja. Tosin ei
ATK-keskukselta, vaan käyttäjiltä.
Keskittäminen ei myöskään aivan yksioikoisesti vain paranna
tietoturvaa, sillä se on myös kaikkien munien siirtämistä samaan
koriin. Vaikka keskitys pienentääkin turva-aukkojen lukumäärää,
kasvavat keskusjärjestelmän rikkoutumisen seuraukset. Hajautetun
järjestelmän sisäiset esteet ja tekninen diversiteetti myös
suojaavat verkon muita osia jonkin verran. Keskittäminen
saattaisikin lisätä tietoturvariskejä keskusjärjestelmässä, mikä
kasvattaisi paineita vuorostaan sen käytön rajoittamiseksi, jolloin
koko keskitysratkaisun negatiiviset vaikutukset lisääntyisivät
entisestään.
Joissain muissa suomalaisissa yliopistoissa vastaava kehitys onkin
jo johtanut joidenkin laitosten kannalta käyttökelvottomaan
tilanteeseen, kun keskusjärjestelmät on suojattu niin tehokkaasti,
ettei mitään toimintoja voida automatisoida ilman merkittävän
investointikynnyksen ylittämistä.
Muut palvelut ja Internet-teknologian kehitys
Peruspalvelujen lisäksi rajoitus rikkoisi myös monia muita
ohjelmia, jotka käyttävät asiakas/palvelin- tai peer-to-peer
-arkkitehtuureita (kuten ohjelmien ryhmäkehitykseen käytettävä CVS,
identd, erinäiset suorat viestintäjärjestelmät, kuten Talk, ICQ,
IRC/DCC, jne). Monet muut ohjelmat ovat taas riippuvia näistä
ohjelmista, mikä laajentaa rikkoutumista.
Nämä ovat kuitenkin vasta nykyään olemassaolevia järjestelmiä,
mutta myös tulevat teknologiat ja niiden kehitystyö kannattaa ottaa
huomioon. Lähes kaikki Internetin perusteknologiat ja protokollat,
kuten WWW, FTP, BIND, SMTP, IMAP, Sendmail ja Usenet-uutiset, vain
muutamia mainitakseni, kehitettiin alunperin yliopistoissa. Ne
kehitettiin suurelta osin opiskelijoiden tai tutkijoiden
tutkimuksina tai epävirallisina "harmaan tutkimuksen" kokeiluina,
joita olisi voinut olla vaikea saada tietoturvasta vainoharhaisen
byrokratian läpi. Lienee tarpeetonta muistuttaa sellaisista
suomalaisten opiskelijoiden kehittämistä ohjelmista kuin SSH ja
IRC. Vastaavan uuden teknologian kehittämiseksi on ainakin muissa
korkeakouluissa meneillään myös monia suuribudjettisia
tukiprojekteja.
Teknologiaa voi toki kehittää palomuurin sisälläkin, mutta sen
laaja testaus ja yleistyminen vaikeutuu ratkaisevasti. Jos WWW:n
kaltaiset perusteknologiat oltaisiin kehitetty tiukasti
palomuuratussa Internetissä, olisi niiden yleistyminen saattanut
jäädä tapahtumatta.
Tutkimusmahdollisuuksien turvaamiseksi on ATK-keskus ilmeisesti
suunnitellut, että palomuuri olisi avattavissa yksittäisille
palvelimille, mikäli laitos tekee asiasta kirjallisen päätöksen.
Vaikka tämä kenties turvaisi virallista tutkimusta tekevien
tutkijoiden työn, tekisi se kuitenkin muun tutkimuksen ohessa
tehtävien epävirallisten kokeilujen tekemisen niin vaikeaksi, että
se haittaisi kehitystä merkittävästi.
Opiskelijoiden tarpeet
Suurin vahinko kuitenkin aiheutuisi tietojenkäsittelyopin
opiskelijoille. Tietoverkon peruspalveluiden käyttömahdollisuus on
aivan kaikille yliopiston opiskelijoille tärkeä resurssi, joka
edistää kaikkien oppisuuntien työtehoa edistävän teknologian
oppimista, ilman erillisiä kursseja. Jos oppiminen jäisi kurssien
varaan, unohtuisi saatu oppi jo kauan ennen työelämään pääsemistä.
Tämä lienee selvää.
Muut kuin tietojenkäsittelijät ovat kuitenkin vain järjestelmien
käyttäjiä, eikä heidän ole tarpeellista oppia järjestelmien
toimintaa tai kehitystä. Perusteknologian käytäntöä voidaan opettaa
kursseilla vain hyvin rajoitetusti, mutta sen itsenäinen oppiminen
virallisten opintojen ulkopuolella on avannut monelle
tietojenkäsittelyn opiskelijalle oven työelämään. Omia palveluita
ei kuitenkaan ole mielekästä kehittää, jos niiden käyttäjäkunta
rajoittuu vain Turun yliopistoon. Se on siten mahdollista vain
avoimessa verkossa.
On myös tärkeää, ettei opiskelijoiden vapaaseen verkkokäyttöön
suhtauduttaisi väheksyvästi, vaikka se usein olisi
''leikkimistäkin'', kuten verkkopelien pelaamista ja rakentamista
(niiden ohjelmistoteknologia on muuten yleensä varsin
edistyksellistä). Opiskelun kohteella ''leikkiminen'' on alan
opiskelijoille vähintään yhtä tehokasta ja motivoivaa oppimista
kuin kurssit ja harjoitustöiden tekeminen ja lisäksi suhteellisen
halpaa. Tämäkin lienee kaikille tietojenkäsittelyalan ihmisille
selvä asia. Myös yliopisto, laitokset ja ATK-keskuskin tietävät
asian ja ovatkin tukeneet sitä varsin kiitettävästi. Siksi olisikin
kaikkien kannalta hyvä, että tuki jatkuisi myös tulevaisuudessa.
ATK-keskuksen rooli päätöksenteossa
Vaikka palomuurauksesta tietojenkäsittelijöille aiheutuva haitta on
merkittävä, haluaa ATK-keskus kuitenkin vetää tietoturvarajan
yliopiston muiden käyttäjien virallisten tarpeiden mukaan. Näitä
muita käyttäjiä estot eivät ehkä paljoa haittaakkaan
henkilökohtaisesti, jos he eivät myöskään välitä jäävänsä paitsi
uusien palvelujen ja teknologioiden kehityksestä.
Koska myös ATK-keskus koostuu tietojenkäsittelijöistä, ovat he
samansuuntaisen tulevaisuudenvisionsa vuoksi usein ymmärtäneet ja
edistäneet alan tutkijoiden ja opiskelijoiden tarpeiden täyttämistä
varsin kiitettävästi. ATK-keskuksen asema päätöksentekijänä on
kuitenkin pohjimmiltaan aina jäävi, koska käyttäjien palveleminen
aiheuttaa sille työtä. Rutiinityötä on usein mahdollista helpottaa
joko työn siirtämisellä muualle, automatisoinnilla tai
käyttörajoituksilla. Valinnoissa on aina kyse sekä ATK-keskuksen
itsensä että myös käyttäjien ja yliopiston hallinnon
subjektiivisista arvioista eri ylläpitostrategioiden vaikutuksista
eri tahojen työtaakalle ja palvelun tarkoituksen täyttämiselle. Ei
ole selvää, että meidän tulisi noudattaa aina yksinomaan
ATK-keskuksen väistämättä jääviä arviota.
Kun kyseessä ovat peruspalvelut, on tärkeää tunnistaa päätösten
vaikutukset varsin laajasti, myös ATK-keskuksen ja laitosten omia
virallisia velvoitteita avarammin, ottaen huomioon myös yliopiston
toiminnan tarkoituksen, jonka tulisi olla kaikkein tärkein.
Yhteenveto
Yliopistoverkon sulkeminen palomuurin sisälle rikkoisi paljon
nykyistä teknologiaa ja asettaisi kohtuuttomia rajoituksia
oppimiselle ja tulevaisuuden kehitykselle. Avoimen verkon merkitys
tietojenkäsittelyopin tutkimukselle ja opiskelulle on kiistattoman
tärkeää, joten se tulisikin nähdä akateemisen vapauden tärkeänä
muotona kehittyvässä informaatioyhteiskunnassa.
Jos asiaa ei tiedosteta eikä siihen puututa, päätää ATK-keskus
omien intressiensä ja arvioidensa perusteella käytännössä
yksipuolisesti, ettei Turun yliopistossa tarvita tietopalveluiden
perusteknologian vapaata kehitystä tai oppimista.
--
-- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/)
-- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth
|