Vappu

Alta paljastuu kuitenkin varsin merkityksellinen vanha uskonnollinen juhlapäivä, jota vielä tällä vuosisadallakin on vietetty alkuperäisessä merkityksessään.

Alkuperä

Keski-Euroopassa toukojuhlaa vietettiin aiemmin suurena juhlana ja toukoyö vieläkin muistetaan noitien juhlayönä.

Englanninkielessä vappu on May Day. May tarkoittaa myös kyseisenä päivänä koristeena käytettäviä vihreitä kasveja, sekä yleisesti nopeakasvuista aikakautta ihmisen nuoruudessa. Saksankielessä päivää kutsutaan nimellä Maitag. Sana on tullut englanninkieleen 13. vuosisadalla ranskasta (mai) ja latinasta. Latinan Maius on peräisin vanhasta Roomalais-Kreikkalaisesta jumalattaresta Maia:sta. [Webster] Maia oli Kreikkalaisessa mytologiassa yksi plejadeista, jotka olivat seitsemän Atlaksen ja nymfi Pleionen tytärtä. Zeuksen hedelmöittämänä Hän synnytti Hermeksen, joka joutui Zeuksen laillisen vaimon, Heran, vihan kohteeksi. Sisarukset tappoivat itsensä masennuttuaan yhden sisaren kuolemasta. Maia tarkoittaa hoitajaa.[Cotterell]

Beltain

Beltainen katsotaan usein Jumalan ja Jumalattaren pyhän avioliiton juhlaksi, jossa kunnioitetaan Maan hedelmällisyyttä (kuten kyllä pääsiäisessäkin). Pyhän avioliiton juhlana vappu on myös häiden vietolle otollinen päivä.

Länsi- ja Pohjois-Euroopassa juhlintaan perinteisesti liittyy korkea vappusalko, jonka päähän on kiinnitetty pitkiä nauhoja. Juhlassa nauhat kudotaan "elämän verkoksi" salon ympärille. Tämän suorittavat perinteisesti nuoret tytöt. Kutomisella usein kilpaillaan esimerkiksi koulun luokkien välillä. Tyttöjen joukosta valitaan toukoneito (May Queen), joka näytelmänomaisesti vihitään vihreisiin pukeutuneen pojan kanssa. Aiemmin tämä rituaali ei mitä ilmeisimmin ollut luonteeltaan aivan yhtä viaton kuin mitä nykyään.

Toinen tapahtuma on hyppääminen haltiatulien yli, yleensä kolmasti. Myös karja on ajettu tulten läpi rituaalisessa puhdistustarkoituksessa.

Beliä kannattaa ehkä myös verrata slaavilaiseen Belebog:iin, joka tarkoittaa valkoista jumalaa. Häm auttoi pimeään metsään eksyneitä matkalaisia ja edisti vaurautta ja hedelmällisyyttä. Hänen vastustajansa oli Tshernobog, varjojen ja yön jumala.

Bel-nimi vaikuttaa myös hieman samalta kuin seemiläinen Baal, joka oli aiemmin kaupunkinjumalan arvonimi ja tarkoittaa herraa. Hän on myös myrskyn ja sateen jumala. Astarten ilmentymän Anatin puolisona hän jälleen toistaa samaa Tammuz - Dumuzi - Osiris - Horus - Jeesus - Mithra - jälleensyntymiskaavaa, jossa vaimo noutaa puolisonsa tai poikansa manalasta.

Suomalainen hela

Perinteisesti helana sytytetään tulia pelloille ja muille avoimille kentille, joita kutsutaan nimellä helavalkea eli toukovalkea. Näiden tulien äärellä pidetään hauskaa; juodaan olutta tai simaa ja tanssitaan. Toukovalkeat sytytetään usein epätavallisella tavalla, eli hankaamalla kahta puuta vastakkain. Tällä tavalla sytytettyä tulta pidetään pyhänä ja kutsutaan kitkavalkeaksi. [Ganander] Tapana on mitä ilmeisimmin ollut jo pitkään soittaa kelloja ja torvia, ehkä pahojen voimien pois ajamiseksi [VYL], ehkä hyvien voimien kutsumiseksi. Myös karja on tuolloin päästetty ensimmäisetä kertaa ulos laitumelle. Myös karja on ollut tapana ajaa tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi (kts. kuva oikealla).

Toukojuhlassa murretaan myös toukoleipä, joka on leivottu jo edellisen vuoden heinäkuussa ja säilytetty kuivassa. Se murretaan Ukon kunniaksi ja jaetaan talon väen kesken. [Ganander]

Myöhempinä kristillisinä aikoina hela on yhdistetty helluntaihin, jolloin Jeesus tarinan mukaan nousi taivaisiin. Tämän kristillisen juhlan ajoitus kuitenkin lasketaan pääsiäisestä 40 päivää, joten se ajoittuu eri vuosina eri aikaan. Pakanallisen kahdeksanjakoisen vuoden mukaan yksi neljännes on 45 päivää, jolloin kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puolivälissä oleva hetki osuisi toukokuun 5-7. päivään. Kaikki muut tasausvälipäivät, kuten kekri ja valon päivä, on kuitenkin määritelty kyseisen kuukauden 1. päivään, joten lienee myös sopivaa viettää helaa tuolloin.

Vappusima

Meidän suomalaisten moderni simamme ei itse asiassa ole perinteisen skandinaavisen reseptin mukaan tehtyä, sillä siinä ei ole hunajaa eikä mallasta. Muualla sima ymmärretään hunajaviininä. Suomenkielen sana sima on kuitenkin synonyymi meden kanssa (vrt. mesi, mettä, meden - engl. mead, kreikka methy, viini), joten on oletettavaa että suomalainenkin sima oli aiemmin hunajapohjaista.

Sima muissa kielissä:

Moderni suomalainen sima

Lähteitä ja viitteitä